Arkeologiset löydöt Etelä-Yhdysvalloista, Meksikosta ja Perusta paljastavat, että meskaliinia sisältäviä kaktuksia käytettiin seremonioissa tuhansia vuosia. San Pedron kaktus erottuu Mescalinen sisällöstä. Perussa jo ennen Inka-imperiumia yleisen San Pedro-kaktuksen (tai paikallisnimellä Wachuma) käyttö väheni huomattavasti Espanjan valloitusten jälkeen, mutta 1900-luvun puolivälissä se levisi vähitellen Perusta Boliviaan ja Chilessä lähinnä lääkkeenä.
Meskaliini tunnistettiin San Pedro -kaktuksen vaikuttavaksi aineeksi vasta vuonna 1960. Tätä ainetta löytyy enimmäkseen kuoren alta. Espanjan valloitusten jälkeen kaktukselle annettu nimi San-Pedro viittaa Pyhään Pietariin, jolla on kristillisen uskon mukaan taivaan porttien avaimet. Tällä hetkellä se on edelleen 1800-luvun lopulla perustetun intiaanikirkon käytössä vastaaviin tarkoituksiin.
